MONKËY BUSINESS

.

perjantai 25. marraskuuta 2011

Kiinalainen sekasikiö


Kokosin tietokoneen syövereistä löytyneistä kolttukuvistani pienen esittelyn. Olen niitä heppuja, jotka pukeutuvat pitkälti fiilareiden mukaan. Tämä aiheuttaa sen, että toisinaan jorailen letkeästi kaduilla suorastaan säädyttömän näköisenä. Joku heikkohermoinen saattaa erehtyä minun poikenneen Angolan vaatekeräyspisteen kautta- niin spurgulta voin näyttää jos en kärsi tinkiä aamu-unistani.

Spurgu-Reino on vain yksi rooli jakautuneessa persoonallisuushäiriössäni. Viittaan siis siihen, että kuteet voivat vaihdella vimmatummin kuin Hormoni-Pirkolla vaihdevuosien kourissa. Toisinaan olen superhuoliteltu ja tiptop, joskus taas se ei ole ihan niin justiinsa... Näin kiinalaisittain sekasikiömäiseen tyyliini kuuluu nahkatakki, bändipaidat, sormukset, pillihousut, kledjuttimet, niitit, leopardi ja nahka. Maiharit pysyvät jalassa kesät talvet. Tennaritkin on tosi jees, tosin mun kaikista on revähtänyt pohjat irti kuin nyrhitty liha luista.

Ja jumankekka, meikäläinen täyttää pian 18! Sitten luikin hävyttömästi svengaillen tattooputiikkiin  ja hankin todennäköisesti käteen tekstipätkän. Oon ihan muna pystyssä täällä, oi kun tulis se 28.12 jo pian!

Kertokaahan teidän tyyleistä! Mikä inspiroi?

torstai 24. marraskuuta 2011

Ketään menossa abiristeilylle Silja Europalle 16.02.2012?

Annoinkohan edes oikeat infot, hehhe! Ilmoitelkaahan jos joku sattuu samalle. :>



LAIVALLA JÄTTEKIVAA ONNNN!

Möyrin ylös ojasta- sydänkohtaus lähellä

Tapahtui irstaiden mansikkakarnevaalien jälkeisenä aamuna; en kuollaksenikaan muista miten olin päätynyt harjoittamaan puutarhuritaitojani tuohon ojan uomaan, mutta heräsin lauantaisen rankan tanhuamisen jälkeen koko ruho puskassa männynneulasten kolottaessa persettä.

Kaksi nuorta miestä tulivat tiedustelemaan (naureskelemaan) josko olisin kunnossa, sillä naamani näytti kekkeröinnin jäljestä aivan kynnyskivetykseen hakatulta sikanautasäilykkeeltä. Näiden kahden herran perässä kiiruhti kolmas koltiainen, joka ei vielä havainnut minua kun kyttäsin puskan lomasta kulmieni alta kera kieron hymyn.

Hetken aikaa tiirailtuani tilannetta koin, että olisi vähintäänkin korrektia esittäytyä uusille tuttavuuksilleni. Niinpä rymysin ylös ojan pimeydestä ja raivasin koko eloni tienpientareelle hamuillen käsitervehdystä. Turpani ilmestyessä rämeiköstä tämä uusi kolmas kaveri karjaisi limarantut ulos keuhkoistaan ja nojasi taaksepäin silmissään kuolemanpelko. Tyyppi alkoi vyörymään uhkaavasti kiimaiseen takanojaan, jolloin hän joutui ottamaan haparoiden tukea takana komeilevasta vaahterapuunoksasta. Tasapainon ressukka menetti silti suitsaitsukkelaan, ja seuraavassa silmänräpäyksessä tämä pyöri raajoineen oksan varassa kuin hätääkärsivä laama liaanissa. Enpä ole edes lottopallon nähnyt pyörivän propelissaan nopeammin. Toinen kavereista otti hämmennyksestä ymmällään tyypin käsistä otteen, jotta hän ei menettäisi persenahkojaan kaatuessaan hiekkaliejuun.

"VOI TAIVAS MIE SÄIKÄHDIN ETTÄ MIKÄ SAATANA SIE OLET!" Toivotti uhrini minulle ensisanoikseen pitäen rinnastaan uhmakkaasti kiinni ja tasaten hengitystään. Minä ja kaksi muuta heeboa aloimme ulvomaan naurusta niin että mullat ropisivat korvakäytävistäni ulos. Pyysin tyypiltä vuolaasti anteeksi, ja kun tämä oli rauhoittunut shokistaan pitivät he minulle seuraa kunnes löysin kaverini! Onnellinen loppu siis- ja en takuulla toiste enää möyri yhtä epäilyttävän salakavalasti Itä-Suomen ojista lailla palkkamurhaajan.


Tilannekatsaus; kello seitsemältä aamulla paikansin itseni näistä puskista. Oli niin eeppinen tilanne että otin kuvan jos toisenkin.

maanantai 7. marraskuuta 2011

Rimppakinttukusetus

Minä olen reilu kuoma sydän täynnä ehtaa kultaa. En koskaan häpäise ystäviäni julkisilla paikoilla, en saarra heitä vajaavaisuudellani vitutuksen syövereihin, en koskaan ahdistele heitä saatika puijaa heitä mitä kummallisimmin verukkein. Facepalm. Suoraselkäisyyteni kuulostaa jopa niin utopistiselta tilalta että ansaitsisin vähintäänkin tunnustusta Nobelin rauhanpalkinnolla.

Onneksi se oli vale. Ystävieni ja minun välillä taitaa vallita ikuinen leikkimielinen kostokierre. Ja mikäs sen piristävämpää kesken ankean koulupäivän kuin kusettaa armasta toveriani kera tekojalkain. Siis anteeks mitä? Ja tosiaan, apureita ei paljoa tarvinnut houkutella juoneen mukaan. Tarkoituksena oli siis heivata kaverini auton alle puoliksi tekokintut ja stalkata mahdollisia seurauksia.

Voin muuten kertoa ettei ollut helppo juttu! Piti huolehtia muun muassa ajoituksesta ja jalkojen salarahtauksesta kouluun. Ja siitä ettei jääty kiinni. Huhhuh, liikaa aivotoimintaa meikäläiselle.

Niinpä sitten kellojen soitua hamuilimme reittimme selväksi kohti pirssiä kera Ibattimen. Pari muuta pidättelivät ystävääni sillä aikaa. Minua kiihottaa kamalasti ajatus miltä olemme näyttäneet kun luikimme kuolemaisillamme nauruun tekoraajojen harottaen kohti taivaita- puhumattakaan punteista lentävistä eristeistä ja täytteistä.

Ujutimme kantturat nätisti puolittain auton alle. Sijainti ei ollut riittävän hyvä, piti siirtää kintut toiselle puolelle. Aika kävi.

Kusetimme siis ihanaista polkkatukkaista brunettea. Muut henkilöt tiesivät juonen.



Ajatukset päässä luokkaa: "MITÄ VITTUA, MITÄ VITTUA, MITÄ VITTUA, MITÄ VITTUA? - HAHAHAHAHAHAHAHAH." Aaaaaah muuten kun olin niin intopinkeänä jännityksestä että jutut nyt olivat mitä olivat.

Joo hohoho. Jos totta puhutaan niin tässä källissä ei ollut edes mitään ideaa...... Mutta hupaisaa oli.

Kaikista parhaimpia olivat randomien reaktiot. Puolittainen ruho auton alla todellakin säikytti tyypin jos toisenkin. En saa kuvaa päästäni kun tyypit pitelivät rinnastaan haukkoen henkeä kuin ensisynnyttäjät tyyliin "hui saaaaatana minä säikähdin! Herraisä apua!" En olisi ihmetellyt toviakaan mikäli pari tyyppiä olisivat saaneet sydänkohtauksen siihen paikkaan. Sääli etten ehtinyt kuin yhden klipin kuvata kun kamerasta loppuikin jo akku.



Joskus vielä uusiksi!

lauantai 29. lokakuuta 2011

Pohdintoja yössä

Olen tässä yön hämärässä koettanut korkealla moraalilla ja ehdalla periksiantamattomuudella väsätä uutta banneria. Viimein sitten onnistuin siinä, juhuu!!!!!! Oikeita taitojahan siinä tarvittiin kun ahersin paintilla moisen taideteoksen. Ja koska olen aivan käsi mm. koneiden ja elektroniikan kanssa, oli minulla suuria ongelmia sommitella luomaani masterpiissiä tuohon yläkulmaan. Se näyttää vieläkin luonnottoman suurelta ja tuntuu vammaiselta kun oma pärstä komeilee niin valtaisana. Näyttää ihan kuninkaalliselta maalaukselta. Tokko kaikki blogiini eksyvät lähtevät litomaan pakoon kun banneri lämähtää ruutuun- sehän on isompi kuin dokumenttien liikatukevat. Mutta mitä te tykkäätte?

Niin ja sellaista olen kanssa koko ehtoon pohtinut, että koska ihmeessä se Halloween oikein on? Toinen väittää että se on tänäviikonloppuna, toinen junnu että ensiviikolla. Ottaa nyt selvää siis. No, bannerinväsäämiskemujen lisäksi olen juhlistanut halloveenia puuduttamalla pyllyä dataustuolilla. Kyllä se näinkin menee, en mä mörköasua ole kuitenkaan unohtanut. Höhö.

Meikäläinen just nu;
Olisinkohan tänävuonna piru...
...Vai noita-akka?

Okei voi helvetti nyt. Vissiinki ne mun painttaiteilut eivät päättyneet ainoastaan bannerin kustomoimiseen vaan naurettaviin yrityksiin luoda vähän halloweenfilejä. Harmittaa ihan kun en tajunnut lisätä kurpitsaelementtiä jompaankumpaan otokseen... Enskerralla sitten. No hei mitä muuta voikaan odottaa puoli kahdelta yöllä?

Päädyin muuten siihen noita-akkaan koska siihen en tarvitse mitään asua.

torstai 27. lokakuuta 2011

Naapurini todisti herkkää kaksoisleukatuokiotani

Kesken vimmaisan datailun katsoin ikkunasta yön pimeyteen. Havaitsin ikkunan heijastavan pääni moninkertaisena josta rietas idea- aloin pukertamaan hiki vitussa kaksoisleukoja.

Otin oikein vauhtia ennen kuin liiskasin leukani rintaan- tuloksena potra rivi tuplaleukoja. Hymyilin kaiken lisäksi irstaasti kuolanorot valuen leukojeni lomitse, jolloin hämyisä ikkunaheijastus loi sairaan ilmestyksen lasipintaan. Onni soikeana äkistelin toinen toistaan ahnaampia leukasettejä.

Kesken perverssitoiminnan olin näkevinäni koillisessa eloa, joten uteliaana kohdistin katseeni hitusen kauemmas. Tämä sai minut jähmettymään kauhusta paikoilleni- ainoastaan helttani väpättivät paniikissa yön hämärässä. Nimittäin vastakkaisen talon herrasmies oli jo miten kauan stalkannut toimiani ja nyt tuijotti minuun pakokauhun vallassa! Adrenaliinin virratessa asetin leukani nättiin riviin, oioin ryhtini ja vedin ikkunaverhot raivolla heijastukseni eteen. Huh, kuinka kuumottaa vieläkin, enhän minä tohdi enää näyttää turpaani valoisaan aikaan!





Tarinan opetus; älkää datailko häveliäin ilmein.

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Mitenni tylsää koulussa?

Koska olen varsin epäviitseliäs ja en kykene edes tovia hiimailemaan aloillani, väritän arkeani jos jonkinmoisella extremevamppitoiminnalla. Olen saanut haasteeksi hortoilla koulukäytävällä "sokeana"- ja se onkin mitä häveliäintä viihdettä! Harrastan tuota toisinaan ja tällä kertaa sattui olemaan jopa kamera ikuistamassa. En huomannut ottaa juttua blogihaasteen kannalta kun huvittelin itseäni ihan muuten vaan. Siksi sovellan tulevaisuudessa ideaa ja lähden heilumaan näkövammaisena radikaalimmin + vakavemmin! Ekassa videossa on havaittavissa jopa tarmokkaita vaikeustasoviboja kun taivallan takaperin silmät ummessa. Kannattaa kokeilla!





Hei ja tosiaan, annan abina loistavaa esimerkkiä videossa norkoileville pikkuykkösille. Vanhempi kansa tietänee toki härskin levottomuuteni, mutta eiköhän tämän viimeisen kolmen kuukauden riemukkaan opiskelun aikana ole tullut muillekin tontuille asia selväksi. (Ainakin ilmeiden perustella...)

Noora . sanoo
nanna öö.... miks leikit koulussa sokeeta päivät pitkät? : DDDDDD

maanantai 24. lokakuuta 2011

Helsinki on ihan jepa


Lol on se niin hymy herkässä! Ja kieltämättä ihan syystäkin, sillä matka kohti pääkaupunkiamme Helsinkiä oli vasta edessä. Rakastan Helsinkiä ja sen kaikkia outouksia! Ok, olen mä aika rakastunut kans anansrenkaisiin ja jääpaloihin.

Junamatkalla minua harmitti kovin paljon kun jouduin siirtymään vaivoin toiseen paikkaan, sillä vierustoverinani oli varsin huvittava henkilö. En oikeastaan tykkää pilailla ihmisten kustannuksella, mutta tämä kasaripöksyinen muija neonvihreine hikinauhoineen höystettynä mentaalisilla ongelmilla vaikutti niin hassulta että olisin mielelläni pidätellyt naurua naama vääränä tämän vieressä koko matkan. Kummajaisen jälkeen viereeni lysähti oikein mukava mummeli, joka piti huolen että matkani ei ollut tylsä saatika suu kuiva. En nyt tarkoita että muori olisi juottanut minua vitunmoiseen humalaan, vaan puhua pulputimme niin paljon että sylkilunssit lensivät edessäistuvien niskoihin. Tykkään jutella ihmisille, ja ainakin sitä juttua piisasi. Niin paljon jopa, että päädyn kyseisen mummelin kirjaan! Mä olen nyt niin feimi, yeah!





Ja suu pysyi myös suhteellisen kuivana kun sai vaihtaa kuulumisia näiden ihanuuksien kanssa! Istuskelimme Kiasmalla tuokion jos toisenkin, mutta kylmä syysilma ajoi meidät Lepakon kautta minulle tuntemattoman Even pippaloihin pienoisiin.


Emme valitettavasti istuneet täällä Even sambahenkisissä pirskeissä kovin kauaa, kun kiirehdimme jo lounassetelit perseessä pizzalle. Jo vain oli hyvää! Pidimme seuraa pitsapuljussa sokealle herrasmiehelle ja tämän hurtalleen.


Jossain välissä odotellessani Katea ja Sonjaa onnistuin jopa pitämään seuraa kaivurille. Minulla oli niin kauhean hauskaa kun stalkkasin kaivurin takana vastaantulijoita ja heidän kirittyä tyköni ilmestyin huutaen PRUM PRUM PPRRRRRUUUM! Ohessa tein myös mielipuolisia liikkeitä ja huristelin villisti. Ja sanottakoot, osa tykkäsi tempauksesta, osa ei. Anteeksi sinulle Viivi joka meinsit sanojesi mukaan saada sydänkohtauksen.

Loppuilta sujuikin sitten oikein rattoisasti. Heiluimme siellä täällä ja pääsimme onneksi turvallisesti nukkumaan kaverillemme. Vaikean lauantaiaamun jälkeinen ilta sujui täten;



Istuskelimme täydessä somalihengessä ja ärsytimme vartijaa. Koska sanomalehtiarkkien tekstit olivat ikuistuneet liiskautumisen voimasta pyllyihimme, koimme parhaaksemme hilautua muualle. Se sai tällä kertaa olla PRKL-klubi.




<3

Kerron mistä Perkeleestä on kyse. Suomalaisten miesten vilkkuvista persvaoista, mallaskatkuisesta hengityksestä, selkäkarvoista kaljassa ja rock n' rollista. Okei no ei nyt sentäs, meikäläisellä oli tosi hauskaa tyttöjen ja muiden otusten kanssa!



Ei voi muuta sanoa kuin että kyllä suomalaiset miehet ovat kauniita. Mukava Lappeenrantalainen kuvaanpyrkijä hän oli joka tapauksessa.

Minä lähdinkin sitten jo kukonlaulun aikaan takaisin kotiin. Aika meni aivan liian nopeasti ja on jo nyt niin ikävä kaikkia! Ja vaikka silmät verestyneinä näpyttelen tätäkin postausta, täytyy myöntää että pieni paussi on tehnyt hyvää! Nyt tekisi mieli vain postailla koko ajan, sääli vain että meikäläisellä on niin tylsä laiffi ettei ole mitään mistä kirjoittaa.

maanantai 26. syyskuuta 2011

Liian punkea panttivangiksi

Kiitos silkan uteliaisuuteni, en voinut vastustaa kiusausta ja ujuttauduin sisälle tuohon kankaiseen haitariputkiloon.

Sutjahdin oikein sulavasti sisälle ja hymyilin tyytyväisen vittumaisesti taitavuudelleni. Tarkoitukseni oli vielä esittäytyä muulle kansalle ja tokaista jotain varsin nokkelaa tyyliin: "katsokaa, täältä rymyää mittarimato!" Nousin ruhoineni seisomaan jolloin keskellä huonetta tönötti indonesialaista toteemipaalua muistuttava barbaari. Yritin hamuilla käteni rakosesta ylös, mutta olin saada paskahalvauksen havaittuani, että olin liian punkea päästäkseni rullasta pois.

Aloin ähkimään tuskastuneena, kylmä hiki nousi jo pintaan- Olin jäänyt panttivangiksi! Parahtelin sen verta lujaa, että kuulin alakerrasta epäuskoista huutelua että missä oikein kuppaan. Vaikerointini muuttui tuossa tuokiossa vammaiseksi loikkimiseksi, jolloin alakertaan asti kuului tasaisen vaimeaa hypähtelyäni minun ja eloni puserrettua tuohon helvetin ihmiskebabrullan väliin. Tässä vaiheessa kuulin rappusissa painostavan hitaat askeleet ja jouduin paniikkiin. Enhän minä nyt taivas sentään uskaltanut selitellä että olin liian läski ihmistuubiin! Heittäydyin lattialle dramaattisesti lailla MacGyverin ja sätkin kuin mielipuoli ikään- ahtaanpaikankammo ja lähestyvät askeleet eivät olleet kovin hyvä combo.

Sitten kuin ihmeen lailla kinttuni soljahtivat ulos ja pukistin lantioni avulla koko kroppani esiin aukosta. Pääni jäi harhailemaan rullaan ja sokkona hamuilin tieni ulos. Silloin ovenkahva painautui alas ja toverini kysyi että koska lähdetään. Minä potkaisin minua vankina pitäneen putkilon sängyn alle ja virnistin idioottimaisesti helpotuksesta.


Minä lukemassa kokeisiin juuri nyt. Epäedustavin kuva sitten Taavetin ja Irmelin.

perjantai 23. syyskuuta 2011

Vuoden Ameno-random



Lol?

Pirun ikävä kesää! Taidokas tanssivideo on taltioitu heinäkuussa kun piipahdin mansikoimassa hehkeänä, naturellina ja freshinä Itä-Suomessa. Voisipa tuosta varsin hulvattomasta kesäreissusta postatakin.

tiistai 6. syyskuuta 2011

Varsin kohtelias ele muuttui katastrofiksi- mies liiskattuna oven välissä


Olin luikkimassa sulavasti sisälle putiikkiin kunnes havaitsin takavasemmalla äänekkäästi lähestyvän kainalosauvamiehen. Koska olen jalomielinen ja kohtelias typykkä, koin että olisi vähintäänkin korrektia pitää tyypille ovea auki.

Kaveri alkoi jouduttamaan askeliaan jolloin tekojalan mutterit ja ruuvit meinasivat irrota sijoiltaan ja kainalosauvat poikkoilivat suunapäänä solmuun. Kiiruhtaessaan hän ei joutuisi odotuttamaan minua kuin vammaista ovenpönkkää. Olin kaavaillut Herra Sinkoilijan pienemmäksi kuin tämä todellisuudessaan oli, mutta kömpelö ruho haparoi sinne tänne vieden tilaa ylimääräisen tuuman jos toisenkin. Niinpä tämän kiirehdittyä kohdalleni joutui hän vielä raottamaan ovea hitusen enemmän koonsa puolesta kuin olin varautunut. Herra viskaisi oven paineella auki jolloin oma otteeni irtosi.

Mies tietenkin oletti että suojaisin hänen selustansa ja pitäisin ovea yhä stoppina, mutta en ennättänyt ottaa ovea vastaan ennen kuin jo rekisteröin verkkokalvolleni tämän painajaismaisen näyn; ovi lämähti yllättäin suoraan toipilaan selkään ja mies oli liiskaantunut oven väliin kuin hämähäkki- ylimääräiset raajat, tekojalat ja kainalosauvat harittaen jokaiseen ilmansuuntaan. Minä tietenkin reagoin nopeasti, heitin kapsäkit nurkkaan ja rymistin avaamaan oven pelastaakseeni saaliini kuin muurahaisleijona kuopastaan. Miehen koko elo värisi sillä hän hamuili sorkillaan tasapainoa nikamien lipuessa eri suuntiin! Kun paine seinän ja oven välissä hellitti, sai Herra Sinkoilija onneksi kasattua luunsa kasaan alta aikayksikön ja hän pyyhälsi hemmettiin minua vuolaasti kiitellen.

Kuinka ressukka! Ja kuinka huono omatunto meikäläisellä on- yritin vain kauheasti auttaa! Nyt tuntuu kuin koko välikohtaus olisi minun syytäni. Pidän monasti ovea auki tyypeille, mutta koskaan ei ole sattunut mitään vastaavanlaista.

Tunnepurkauksen jälkeen tajusin, että onpas ahdistavaa kun ei ole kuvia. Saatte siis nauttia täysin rinnoin vanhoja laivafotoja.

Elli vittuili koko kruisailun ajan mun mahtavasta mitasta
Moi vaan kaikille, hihi.
Hän on vähän ankara
"neeeeei, älä kuvaa ahah hassuttaa ahaha"
Mun kanssa kannattaa tulla risteilylle. Oon tosi komea ja mun kans kehtaa liikkua.
Ok kyl mä kunnollakin osaan olla
Maailman ärsyttävimmät tenavat, phuaah! Vainosivat mua
Tämä on tanssimiskuva
Tämä on iloinen tanssimiskuva
Mooooi taas kaikille, osaan olla kuvissa tosi edustava mutta se on ihan fine.

Vastauksia uteluihin

Mistä sait idean suorittaa näitä haasteita ja tehä kaikkea hölmöä? :DD - Kaikella kunnioituksella, mä näin unta että perustin tällaisen blogin! Olen vähän sellainen että teen aina kaikkea hölmöä tosielämässä viihdyttääkseni itseäni. Aluksi päätin omaksi ilokseni (ja paria kaveria varten) kerätä tänne typeriä toilailujani. Näköjään ne haasteet kiinnostivat muitakin...:) Mulle tulee ihan sairaan hyvä fiilis jos tiedän että saan edes jonkun jossakin kaukana hymyilemään ihan hitusen, siksi en tahdonut perustaa kaikkein tavanomaisinta blögiä. Ikuinen apina siis!

ootko seurustellut? monta kertaa? - Äää, ei seurustelu & vakiintuminen ei oikeen oo mun juttu. Olen tällainen villi sielu ja tahdon pitää hauskaa kun olen kerta nuori vielä..:)

demitätkö paljon? - Haha, siis 24/7!;)

lempiaine koulussa? - Kuvaamataito ja musiikkiteatteri.

päättötodistuksen keskiarvo? - Yläasteen? Joku reilu kasi. Lukion keskiarvoja en itse edes tiedä, enkä haluakaan. :D

jos saisit nyt kaksoset, tytön ja pojan, mitkä heidän nimet olisi? - Ää, en millään tohtisi paljastaa!

lempi tv-ohjelma? - BB!!! Ihan paras, haen kans enskaudelle mukaan! Sitten Oc, Sex And The City, Salkkarit, The Hills, Made... Sitten on sellaisia joita en kehtaa myöntää diggaavani! (KYMPPITONNI )

ootko ollut aina blondi? - Mulla on ollut ties minkä väristä fledaa! Esimerkiksi musta oli aika pitkään;


onko mahtava fiilis? - On!=)

ollaanko me lukijat ihania? - KYLLÄ!! Kyllä, ihania parhaita. Haluaisin ihan kauheesti tuntea mun kaikki lukijat! Piristätte kyllä merkillisellä tavalla kommenteillanne sun muilla.

p.s. rakastan sun nauruu♥ - Kääääk miten joku voi!!::: D Hehe kiitosta!
siis ku olit tuolla puhelinmyyjänä ulkomailla, ni myitkö niiku suomeks vai englanniks vai siis häh? : D ja niiku missä asuville ? - Myin Suomeksi suomalaisille Suomeen!:) Ja miksipä ei ulkomaillekin, mikäli siellä asuivat. Tosin suomenruotsalaisille puhua luikautin svenskaksi, haha! Mahtoi olla kammottavan kuuloista.

Jos oisit eläin, mikä eläin olisit? - Apina. :D

Tykkäätkö jos miehellä on rintakarvoja? - Mä en oo mitenkään nirso miesten karvojen suhteen, kyllä miehellä ryijy pitää olla. Täytyy tosin myöntää että selkä- ja rintakarvat eivät ole kauhean kivoja. Mutta kyllä sellanen rintaturkki vielä menee, mikäli on kohtuumitoissa. En tahdo halatessani kuluttaa kymmentä minuuttia siihen, kun yritän havitella reittini selväksi karvojen lomasta.

Mikä olis paras lahja jonka joku ystäväsi voisi sulle antaa? - Nää, ei se ole niin tärkeää. Paras lahja on sellainen joka näyttää multa (en nyt tarkoita ulkonäöllisesti esim. jotain noita-koristetta), vaan sellainen mistä huokuu meikäläinen. Koska hamstraan kaikkea turhaa, jokin käytännönläheinen lahja olisi ihan jepa. Yleensä saan noilta jotain musiikkiin liittyvää, mieluisimpien joukossa oli kun kaveri osti Skid Row'n keikalle liput!:)

Mitä kokoa sun tissit on? - Hei heitä eka veikkaus niin ehkä tohdin kertoa! ;D

Ajeletko koskaan viiksiäsi? (/kasvaako sulla karvaa siinä viiksien kohdalla?) - Sairastan oheisessa kuvassa esiintyvää harvinaisen runsasta karvankasvua, siksi kulutan keskiyöni aina kyniessä viiksikarvojani kynsisaksilla kuutamon valaistessa turpani. No ehei, ei mulla kasva huulen yläpuolella karvoja. :D


Ootko tyytyväinen ulkonäköösi? - Voi en täydellisen, Voisin muuttaa vaikka mitä!:D Mutta ei passaa valittaa, asiat voisivat olla huonomminkin. Näillä mennää, terveellä itsetunnolla.

Panettaako juuri nyt? - Näää, ei.

Kenen julkkiksen/muusikon kanssa menisit naimisiin? - Siis phuuuuh, vaikka kenen muusikon! Niitä on ihan liiaksi, en viitsi edes luetella kaikkia.

voisitko laittaa sun blogin blogilistalle? :D olis meinaat helpompi seurata sitä. - Joo laitoin, kiitti vinkistä!

vieläkö ummettaa? - Joo! :(

mikä on parasta sun elämässä? - Musiikki, terveys, ihmiset... Tai noi on tärkeimpiä elämässä. Parasta on tyhjänpäiväinen sluibailu, elämän pienet ilot, kiva tekeminen, sekoilu... Revin vähän kaikesta hupia tähän tylsään arkeen.

onko sulla ollu joskus pitkiä vaikeita aikoja? jos on nii miksi? - Ei oo, ollut vissiin liian helppo ja rento elämä.

unelma-ammattisi? - Jotain liittyen kuvataiteeseen, valokuvaamiseen, suunnitteluun, esiintymiseen, näyttelemiseen... Hmm! Siinä vasta eväitä tulevaan!

lempivaatteesi? - Saako sanoa maailman  vanhimman Pikku Myy-yöpaidan?:( No okei lol, ei nyt suinkaan. Ramones-paita, tunnearvoa ja maailman komein paita khehe!

onko sulla parasta kaveria? - On, montakin! Vanhimmat olen tuntenut eskarista ja ekalta luokalta asti- ja silti porskutetaan yhdessä.

onko noi sun omat hiukset vai hiustenpidennykset? :) - Käytän välillä hiustenpidennyksiä, oikeastaan antamaan vähän lisävolyymia ja tuuheuttamaan kuontaloa niin tulee kivempia kampauksia!:)

Voisitko kertoa elämäsi pahimman tilanteen (nolotuksen kannalta) ? - Elämäni noloimpia tilanteita ovat ne, joissa repeän väärissä tilanteessa... En vain ymmärrä miten pystyn hirnumaan hautajaisissa tms.

Pidätkö enemmän Severistä vai Esteristä? - SEVERISTÄ!!

Mikä on sun lempihajuvesi? - En muista sen nimeä! Tuoksuu söpöltä, raikkaalta ja vadelmalta.

Mikä on sun tavotearvosanat (siis kirjain esim. L) niistä aineista mitä aiot kirjottaa? - Tärkeintä mulle on, että pääsen ylioppilaaksi... :D Arvosanat ovat toisarvoisia.

Mitä hiuslakkaa käytät? - Hyvin sekalaisesti kaikkia, mutta enimmäkseen jotain svatrzkoffin lakkaa.

Mitä sanaa mieluiten käytät kehitysvammaisesta tai muuten erityistarpeita omaavasta henkilöstä? - Kemma, kemmanen, kehitysvammainen... :o

Mikä on lempivirtesi, jos Jumalan kämmenellä ei saa sanoa? - :---D Ei oo muit lemppareita!1! Vielä tilaa on.

Laita parhausjärjestykseen: Katri Helena, Paula Koivuniemi, Vicky Rosti, Muska, Taiska. - Muska, Vicky, Taiska, Pave ja Katri. ;)

Laita parhausjärjestykseen: Jumalan kämmenellä, Pohjois-Karjala, Sata salamaa, Nyt sytytämme kynttilän, Vielä tilaa on. - Nää kysymykset, haha! Jumalan kämmenellä, Pohjois-Karjala, Vielä tilaa on, Sata Salamaa ja Nyt sytytämme kynttilän. Ja siis järjestys perustuu tunnearvoon!;)

Jos sul ois radiokanava nii mikä sen nimi olis? - Varmaan mielikuvituksekkaasti Monkëy Business!



mistä ostat sun vaatteita? - Perusputiikit; Gina, Henkkamaukka sun muut. Sitten tilaan netistä!

mikä on sun lempiväri? - Punainen tai vaaleanpunainen.

Miltä nyt tuntuu? - Kipeältä, mutta oikein mainiolta kiitos kysymästä. On ilomieli!

Pidätkö kalliomursuista? - Joo, haha!

Katotko salkkareita? - Jo vain!

Vituttaako näin tyhmät kysymykset? - Ei!:) Musta on kiva vastailla kaikkiin kysymyksiin.

Missä asut? - Pienenpienessä kyläpahasessa!

Mitä koulua käyt (jos käyt)? - Lukion kolmatta, abi siis. :)

Onko toi sun oikea hiusväri? - Mun oma hiusväri on sellainen aika haalea ja vaalea, joka vaalenee aina kesäisin. :)

Mikä on sun lempiruoka? - Ananasrenkaat, nomnom!

Entä juoma? - Kalja ja vesi.

Miten salakuljettaisit Voldemortin tylypahkaan? - Ahtaisin sen kanuunaan, röyhtäisisin piippuun ja niinpä se lentäisi ilmojen halki lailla Harri Potterin. :D Mitä sitä suotta kuluttamaan luudanvarsia.

Miksi juuri Esteri? - Koska Mauri tykkää Esteristä.

Mikä on suosikkipillimehusi? - Appelsiini. :)

Oletko se sinä? - DET ER JEEEEG!!!

Kiitti paljon kysymyksistä, jos tuli samoja niin tiivistin ne yhteen! Toivottavasti saitte tyydyttäviä vastauksia, tarkennuksia saa udella. Ja pahoitteluni tuosta hymiömerestä, alunperin lähes jokaisen vastauksen perässä oli vittumainen hymynaama mutta karsin vähän.

sunnuntai 28. elokuuta 2011

KYSELKÄÄ, PERKELE, KYSELKÄÄ

Voi taivas kun olen julmettu, ei ole yhtään haasteita mitä linkitellä! Vähentääkseni tätä omantunnon ruhtinaallista soimaamista, havaitsin että olis ihan kiva jos antaisin teille mahdollisuuden kysellä ihan kaikkea maan ja taivaan väliltä, niin paljon kuin sielu sietää! Vastailen niihin sitten pikapuoliin, mikäli niitä kysymyksiä edes tulee.




Ai niin, hankin tällasen lävärinkin eilen kun olin lorvailemassa Tampereella siskoni luona! ( http://www.summer-suvi.blogspot.com/ ) Uunituore blogi öhöhö!

Mutta jeppis, kaikkea saa kysyä! Eli jos nyt jokin mieltä askarruttaa ihan mihin vaan Esteriin liittyen niin antaa palaa vaan!

KYSY-FRÅGA-ASK!

perjantai 5. elokuuta 2011

Sellaista snadia zombeilua

Tää ei voi olla todellista. Mä olen hakannut yötäpäivää Nazi Zombieta pleikalla niin että silmät verestävät ja peukaloista ovat nahat rispaantuneet rikki! Toki olen ollut myös kruisailemassa kavereiden kanssa ja hengaillut urheilukentälläkin pariin otteeseen. (Öhöhö selittelyn makua...)


Mitä suurta tyydytystä saankaan kun onni suo minulle lempiaseeni; Magnumin, Raygunin tai BAR:in!! Aaaah. Toisaalta olen myös varsin huolissani sillä aina kun suljen silmäni näen itseni posauttelemassa zombeja, haha!



Tässä armas pelipartnerini, Elli! Meistä ei olekaan muita yhteiskuvia kuin jo aiemmin laivareissulta nähdyt picit mutta näillä mennään!

Jep, täytyy myöntää että omaatuntoa soimaa ihan rahtusen kun voisi viimeisiä kesälomapäiviä viettää ulkosalla pelaamisen sijasta. Puolustaudun kuitenkin sillä, että en sitten millään pysty nauttimaan auringosta kun olen kauttaaltaan palanut! (Öhöhö pientä selittelyn makua taas...) No mutta tosissaan, lupasin tässä taannoin kertomusta kuinka minulle kävi kera palaneen hipiäni.


Mikäs tekeekään enemmän kutaa kuin kuuma suihku juoksulenkin jälkeen taivaalta sataessa vettä kuin tyrnimarjatonkasta? Pahaa aavistamatta haparoin tieni selväksi suihkun alle, väänsin asteet niin kuumalle kuin mahdollista ja avasin suihkuttimen. 

Samaan aikaan kilometrien säteellä, läänien takaa pomppaa taas naapurin punkea Kerttu-tytär ilmaan säikähtäen, aiheuttaen pienimuotoisen tsunamin lampipoukamalla. Tarkoitus ei ollut toki nillittää Kertun massiivisesta elopainosta, vaan ottaa osaa hyökyaallossa kastuneille ja pahoitella Kerttua kun säikäytin tämän pahemman kerran.

Raakumiseni nimittäin kuului epäilemättä Kajaaniin asti. Kuuma vesi läpäisi karrelle palaneen ihoni kuin syöpäläinen ja karjaisin niin lujaa että leukani revähti auki syntisen lailla. Tuntui, kuin vereslihalle ärsyyntyneestä selkänahastani olisi viipaloitu juustohöylän voimin lohenpunaista Edamia ja olkapääni olivat laikukkaat kuin jahtimakkara. Pakokauhun vallassa hamuilin säätönappulaan, ja koska olen niin vallan taitava, onnistuin vääntämään väärään suuntaan. Niinpä vettä sinkosi mahtavalla paineella palaneeseen hipiääni joka alkoi tässä vaiheessa muistuttaa ikeniä kera verisen ientulehduksen. 

Onnistuin loikkaamaan tuon saatananpesurin alta, ääntä ei enää lähtenyt huutamisesta. Kylpyhuone vaimeni välittömästi, jolloin saattoi kuulla vain henkitorveni rohinan ja pienenpienten valkoisten ihosuirujen ropisevan lattialaminaatille... Nyt taidan tietää miten jenkit hankkivat tekolunta!