Leijona-haaste

Haasteena oli mennä kysymään tavallisesta eläinkaupasta myydäänkö siellä leijonia. No myytiinkö?

Kyllä tuo nuori typsy leijonanharjaksia oli tuputtamassa mutta ei "leijonia, siis sellaisia öööh oikeen uljaita *haha* otuksia." Voisiko joku kertoa mistä tuo uljas otus-juttu oikein tuli? Näin käy kun yrittää pitää pokkaa niin että päästä soljahtaa verisuonet. Ei löytynyt kyllä koaliakaan, että ei sen puoleen...

Varsin jellonamaisissa fiiliksissä hipsin tuhoamaan viimeisetkin aivosoluni fysiikkaan. (jolloin ne verisuonet lopullisesti sitten soljahtivat tuhannenvituiksi.) Onneksi asenteeni on kohdillaan; ensimmäisellä yrityksellä kirja oli kuin olikin eksynyt kauniisiin kätösiin, mutta ennalta-arvaamattomasti se putosi vatsan päälle minun nukahtaessani ionisäteilyn ja Newtonin lakien saattelemana. Herättyäni minussa ei ollut hiveniäkään mehuja jatkaa lukemista, etenkin kun olin rutistanut kehoni viimeisetkin nesteet kuolaamalla tyynylle kokeisiinluku-urakan ohella.

Toinen yritys koittaa siis nyt. Ensiksi tarvitsen tosin kupillisen kofeiinimyrkkyä, kutsuvat myös kahviksi. Tulikin ihan ikävä espanjalaista leche leche-kahvijuomaa.

^ Italialaista kahvia. Ei varmaan moni tiennyt että italiaanot jauhavat kirjaimellisesti paskaa...



                                                       Paskanjauhamisiin ---->




                 

Lama agility-haaste

Olette varmaan nähneet sen Lama Agility-mainoksen? Laamojen innoittamana menin jostakin DNA-liikkeestä kysymään  moisesta kampanjasta. Haha, vastaan tuli kuitenkin pieni fail. SEHÄN OLIKIN SAUNALAHDEN MAINOS! No mitäpä pienistä... Melkein!

Oli ihana myyjä kun oli messissä eikä vain mutissut apeasti.

Oli kyllä muutenkin mainio päivä! Tuli shoppailtua ja nolailtua itseäni oikein olan takaa.

Käväistiinpä hakkaamassa siskolle myös leima lapaan! Tämähän ei siis tietenkään kasvattanut omaa tatuointikuumettani... Mulla on ollut harkinnassa hankkia tuohon käteen yhteen kohtaan tekstipätkä. (jep, en todellakaan osaa selittää mihin kohtaan!) Ikää ei kuitenkaan ole vielä tarpeeksi, joten odotellaan sitten piru vie  sinne joulukuun kahteenkymmeneenkahdeksanteen päivään. Hankin ekan tatskani Espaniasta (äidiltä salaa ofkoors) eikä siellä noista ikärajoista niin välitetä... Ja tosiaan ehei, ei yhtään ketuta olla syntynyt niin loppuvuodesta. Siinä missä muut kruisailevat täysi-ikäisinä kaaroillaan ja bilettävät rankasti baareissa meikäläinen sotkee polkupyörällä lähimpään S-markettiin ja ostaa limpparia. Näin se elämä taas kohtelee meikäläistä!

Siinä vähän sitä tattoota. Olisi aivan ihanaa osata tatuoida! Kesällä eräs hyypiö lupasi ottaa minut oppipojakseen mutta koska olen niin vallattoman aikaansaava persoona opetukset jäivät sitten väliin. Mutta ensikerralla sitten!

Aion muuten todennäköisesti suorittaa haasteen vielä puhtaammin kysymällä "tuotteesta" ihan Saunalahdelta. Tässä kuitenkin se oikea Lama Agility-mainos!



                                             

Viikko sujunut rattoisasti nenää kaivellen

Jöö-ö, niin ahkeraan olen bloggaillut että järki pois, silmät ihan verestää tästä jatkuvasta näytön tuijottelusta. Eli hupsistakeikkaa, sori kun en ole postaillut. Ei ole yhtään haasteita mitä jakaa teidän kanssa, ja elämäni on siunattu niin mielenkiintoisella askareella että teitä varmasti kiinnostaa lukea täysin tyhjänpäiväisestä hengailusta ja nenänkaivelusta. Onnesta viikonloppuna matkani vie Tampereelle ja pääsen kuvailemaan uusia toivehaasteita!

Koska omaatuntoani soimaa postailemattomuuteni, ajattelin että edes pienet kuulumiset helpottaisivat tätä tuskaa mikä munissa kytee.

Tälläviikolla olen...

...Ajellut ostoskärryillä ympäriinsä! Se on ihan pirun hauskaa, tosin kanssaolijat huutavat henkensä edestä kun kuulevat takaa irroneiden renkaiden kolinaa ja minun paniikkikiljuntaa. Kärryajelusta löytyy videotakin!

...Katsellut vanhoja Disney-klassikkoja. Helvetti mua naurattaa ton piskin kuva!

...Salakuvaillut pieniä herrasmiehiä, BUSTED! Mitenni tylsää ollu?

...Ottanut aurinkoa! Hohkaan silti valkoisen kelmeää valoa kilometrien päähän...

...Ollut rippijuhlissa! Hehhe, onneksi en siis näytä yhtään tapilta 155cm varteni kera.

...Juoksennellut puolialasti ulkona kun satoi kaatamalla ja rakeita putosi tonneittain niskaan. IHANAA! Tuntu kuin olisi ollut elossa.

Paratiisi Oskari ja euroviisutyttöjenilta

Iina soitteli lauantai-iltana että nyt plikat meille, katsotaan euroviisuja ja tehdään mun tekemää safkaa! Ja siis, lähtökohtahan oli se, että mua ei voinut vähempää kiinnostaa joten jäin kotiin lusimaan. No höpöhöpö, mä olin heti messissä!

Koska varoitusaika oli niin lyhyt ja Iina oli ottanut selvästi huomioon minun nopean valmistautumisen (minähän en siis myöhästy koskaan), ei tullut yhtään kiire. 1,5 tunnissa piti ehtiä suihkuun, kuivata hiukset, meikata, valita vaatteet, ja piruvie, piti ehtiä vielä siivoamaankin! Suoriuduin kuitenkin iha jepasti.

Mitä ihmettä, Iina kokkaa!

Ok, minä olenkin paras puhumaan. Siinä missä mä suoriuduin hyvin kiireestä, Iina suoriutui mahtavasti ruoanlaitossaan! Se oli sairaan hyvää. Sovittiin, että aina kun mennään jollekin meistä niin "isäntä" tekee safkaa. Tulihan siinä sitten naureskeltua, nimittäin minä en osaa tehdä ruokaa. No siis tokihan valmistan gurmeeaterian ystävilleni aina tilanteen tullen, tosin se koostuu yhdestä ainoasta ruokalajista mitä osaan tehdä- eli makaronista.

Siinä se taideteos on. En kuollaksenikaan muista tuon nimeä, mutta siinä oli salaattia, majoneesia, homejuustoa, punajuurta, savukinkkua ja viinirypäleitä.

Herkkua oli.

Kun viimein selvisimme ähkystä, aloimme linnottautua sohvalle tulevaa euroviisukoitosta varten.

Iina ja minä. Teidän olisi pitänyt nähdä meidät taitavat euroviisukoreografiat, niin railakkaita muuveja oli.

<3

Haha, mitä tässä kuvassa tapahtuukaan. Iina hiippailee taustalla!

Illin ilme kertoo kaiken!

Voi tytöt, tytöt. <3

Oli huippukiva ilta, vaikka en olisi arvannut azerpaitsanin (mikälie) voittavan! Kyllähän se ilta sitten venyikin pitkälle aamuun...

JA APUA, TÄNÄÄN TULEE JÄNNIN MATSI SITTEN MIESMUISTIIN!

Osama bin Laden

Haha, otsikointi on tällä ainakin hallussa. Näin käy kun ei keksi mitään muutakaan näppärää joka sopisi aseisiin. Älkää tosikot ottako liian vakavissanne. Sori myös Al-Qaida, ei mitää henkilökohtasta...

Tänään olen sluibaillut koulussa, kuvattiin kuvaamataidolla lyhytelokuvaa ja meikäläinen sai tietenkin vastuuksi kuvata sellasella 8000 euron kameralla. Paineita? No ei yhtään. Oli muuten kyllä rento päivä, katseltiin kahdeksasluokkalaisten raivoisaa pesispeliä ja koulun jälkeen riensin sähkökitaratunnille. Hengailin kokopäivän muuten aivan liian tuhdilla vaatekerralla! Miksei kukaan kertonut että siellä porottaa aurinko kuin päiväntasaajalla?! Siinä missä muut kulkivat shortseissa ja pikkutopeissa niin mulla oli kokonaan musta asu, pitkähihaisine päivineen! Huhhuh.

Kävelin kotiin ilman kenkiä kun ne buutsit olivat liian raskaat ja hiostavat +24 asteessa! Olin varmaan erivammainen näky... Kotona vedin kevyet rytkyt päälle ja menin tarkka-ampumaan! Mun veljen piti niin polleena opettaa mulle ampumista joskus aikoja sitten mutta oon jo nyt sitä parempi.

Ase on ihan vaan siis MP5 SD6 (Machine Pistole 5 Shall Damper)

Mikäs menninkäinen se siellä tähtäilee? Tykkätte varmasti tuosta takapihan metsämaisemasta... Tervetuloa tänne kaupunginvilinään taas kerran!

:) Kivaa oli! Katselin noita kuvia ja havaitsin että meikäläinen on niin kalpea että hipiä ihan hohkaa valoa! Pakko saada väriä pintaan- ja mielellään niin nopeeta kuin mahdollista. Huomisen projekti on siis arskanotto!

Ismo kasinolla-haaste

Hajottaa ihan semisti nuo haastenimet! Joku Ismo kasinolla, haha... Mutta jep, salkkariteemaa taas vähän. Laitelan Ismohan on siis tunnetusti uhkapeluri, peliriippuvainen, kasinohörhö, you name it.

Menin kysymään joltakin karjulta ja svedunaikkoselta että onko Ismoa näkynyt. No näkyikö sitä? Tulokset alapuolella.

Vähän vaisu kaveri, jooh.




Höh, se olikin ruotsalainen!

Menin muuten kysymään joltain 12-vuotiailta pikkusälleiltäkin kasinolla että onko Ismoa näkynyt, ihan muuten vaan. Nämä tajusivat läpän ja sanoivat että ei Ismo päässyt paikalle kun jäi moottorikelkan alle. Ihania junnuja!

Vappu '11 > lauantai

Läksin perjantain yöpaikastani hyvissä ajoin jo kahdeksalta aamulla- vau mikä suoritus! Herääminen siis. Hilasin luuni sitten stadiin ja odottelin iltakuuteen, jolloin portot tulisivat ja mentäisiin kaupan kautta pippaloimaan vappua. Kovin vähän oli ihmisiä liikenteessä perjantaina! Pitäisikö tässä ihan hävetä tätä alkoholisoitumista? No ei vaan, juhliminen on ihan jees.

Ihana Helsinki, halajan jo takaisin!

 Mulla oli viimeks ihan pienenä tuollainen vappupallo. Siskoni sai myös sellaisen ja oltiin tosi fiiliksissä! 10 minuutin jälkeen kun oltiin riemuittu palloista päästin kummankin ilmaan, hähähää! Sisko arvosti.

Söpö Karo. <3 Aloittelua Kaisaniemessä.

Kipitettiin sitten odottamaan bussia kaivariin. En olisi arvannut että bussi olisi niin tuhottoman täynnä! Oltiin kuin sillit purkissa ja istumisesta ei voinut edes haaveilla. Juttelin siinä sitten erään Minjan kanssa kaikkea enemmän tai vähemmän turhaa ja siinä samassa rytäkässä eräs ulkomaalaistaustainen mies varasti tämän musiikkisoittimen!

Loppumatka menikin kävellessä ihan lunkisti, tosin tappopainava laukkuni oli melkoinen rasite. Mietin että salakuljetanko siellä kenties sumopainijoita vai hirviä vai mikä siellä painaa! Krooninen pissihätäkin vaivasi meitä, ja kun viimein pääsi kusasemaan niin joku tummaihoinen ghettopiaaaats alkoi uhoamaan meille syyttä. No, ei tuollaiset saa lannistaa ilomieltä!

Varastetuista soittimista, tappolaukusta ja ghettobitchistä huolimatta päästiin vihdoin määränpäähän!




Ihmisiä olikin kerääntynyt jo paljon juhlavissa tunnelmissa

Tilannekuva, hih!



"HYVÄÄ VAPPUA!" :)

Ainakin oli iloinen fiilis läpi illan! Sulka taisi ilmestyä minun korvan taakse Iidan puuhkasta.

Huomasin muuten että meillä on meilkein samanlaiset arskat! Ihmettelen vieläkin miten sain pidettyä nuo Pyryn aurinkolasit tallessa kokoillan...

Tiedä häntä että mitä Kate haukkoo...

KASA!

Kate <3

En tiedä miksi otin kuvan

Duvo <3

Ihana Niina <3

Oli huippukivaa nähdä Niinaa pitkästä aikaa! Tutustuttiin muuten viimevappuna kun oltiin kusemassa sellaisessa tunnelissa. :D Ollaan tunnettu noin vuosi siis. Onneks ystävystyn just oikeissa tilanteissa...

Yöllä sitten havahduttiin siihen että täytyisi löytää joku yöpaikka. Olin alunperin menossa Duvolle mutta kun meitä oli niin iso lössi niin emme olisi kaikki mahtuneet sinne. Onneksi olemme luovia, taitavia ja muuten vain niin kekseliäitä...

...Joten mentiin porukalla Duvon kellariin! Meillä jatkuikin pippalot oikein sievissä merkeissä, kunnes menin nukkumaan lätkäkassiin. Se oli jopa luksusta siihen nähden kun vaihdoimme paikkaa toiseen varastonurkkaan jossa odotti betonilattia! :D Mä sitten rakastan seikkailua enkä todellakaan ole ronkeli yöpaikan suhteen. Kunhan on katto pään päällä ja sillee! (tosin taivasalla on tultu nukuttua myös ja se on kesällä tosi kivaa!)

                                                 Yön tunnelmia ylläolevassa videossa ^

Kellarihumppaa!

Karolla on hallussa kuvienotto! Ja meillä posetus.

Näin poseeraa Mona Lisa! Hannun antiikkikehykset...

Pyry sai pikkutunneilla myös nätin kampauksen...

Aamulla lähdimme sitten erittäin unisina aamuseitsemältä hoipertelemaan kohti keskustaa ja vapusta riutuneina suunnistimme melkein sokkona mäkkiin.

Meikäläisen vapun asua

Tähän ei voi muuta sanoa kuin melkoinen aamunaama!

Helsinki on kyllä niin kaunis aamuna! Ja kauniita oltiin mekin...