MONKËY BUSINESS

.

torstai 24. marraskuuta 2011

Möyrin ylös ojasta- sydänkohtaus lähellä

Tapahtui irstaiden mansikkakarnevaalien jälkeisenä aamuna; en kuollaksenikaan muista miten olin päätynyt harjoittamaan puutarhuritaitojani tuohon ojan uomaan, mutta heräsin lauantaisen rankan tanhuamisen jälkeen koko ruho puskassa männynneulasten kolottaessa persettä.

Kaksi nuorta miestä tulivat tiedustelemaan (naureskelemaan) josko olisin kunnossa, sillä naamani näytti kekkeröinnin jäljestä aivan kynnyskivetykseen hakatulta sikanautasäilykkeeltä. Näiden kahden herran perässä kiiruhti kolmas koltiainen, joka ei vielä havainnut minua kun kyttäsin puskan lomasta kulmieni alta kera kieron hymyn.

Hetken aikaa tiirailtuani tilannetta koin, että olisi vähintäänkin korrektia esittäytyä uusille tuttavuuksilleni. Niinpä rymysin ylös ojan pimeydestä ja raivasin koko eloni tienpientareelle hamuillen käsitervehdystä. Turpani ilmestyessä rämeiköstä tämä uusi kolmas kaveri karjaisi limarantut ulos keuhkoistaan ja nojasi taaksepäin silmissään kuolemanpelko. Tyyppi alkoi vyörymään uhkaavasti kiimaiseen takanojaan, jolloin hän joutui ottamaan haparoiden tukea takana komeilevasta vaahterapuunoksasta. Tasapainon ressukka menetti silti suitsaitsukkelaan, ja seuraavassa silmänräpäyksessä tämä pyöri raajoineen oksan varassa kuin hätääkärsivä laama liaanissa. Enpä ole edes lottopallon nähnyt pyörivän propelissaan nopeammin. Toinen kavereista otti hämmennyksestä ymmällään tyypin käsistä otteen, jotta hän ei menettäisi persenahkojaan kaatuessaan hiekkaliejuun.

"VOI TAIVAS MIE SÄIKÄHDIN ETTÄ MIKÄ SAATANA SIE OLET!" Toivotti uhrini minulle ensisanoikseen pitäen rinnastaan uhmakkaasti kiinni ja tasaten hengitystään. Minä ja kaksi muuta heeboa aloimme ulvomaan naurusta niin että mullat ropisivat korvakäytävistäni ulos. Pyysin tyypiltä vuolaasti anteeksi, ja kun tämä oli rauhoittunut shokistaan pitivät he minulle seuraa kunnes löysin kaverini! Onnellinen loppu siis- ja en takuulla toiste enää möyri yhtä epäilyttävän salakavalasti Itä-Suomen ojista lailla palkkamurhaajan.


Tilannekatsaus; kello seitsemältä aamulla paikansin itseni näistä puskista. Oli niin eeppinen tilanne että otin kuvan jos toisenkin.

9 kommenttia:

  1. Voi jösses näitä sun seikkailujas :--DD Harvoinpa sitä löytää ittensä ojasta aamulla :D

    VastaaPoista
  2. Miten siellä näyttää noin lämpimältä?

    VastaaPoista
  3. Riikka, :::: DDD Sepä se! Oli kerrassaan hieno hetki.

    Andé, tämä tapahtui kesällä siis!:) Kesän mansikkakarnevaalit <3 :_--D

    VastaaPoista
  4. XDDDDDDDDDDDDDDDDDDD sun ihanat vertauskuvat <3

    VastaaPoista
  5. Aaaahah, hajosin tälle totaallisesti ja nyt onki pakko kysyä, että oliko kyseessä Suonenjoen mansikkakarnevaalit? :D

    VastaaPoista
  6. mitäääää ihmettä tarkotatko nyt suonenjoen mansikkakarneja? 8)

    VastaaPoista
  7. ei vittu, nauroin melkein perseeni pois lukiessani tätä!!! ::::::D

    VastaaPoista
  8. oonass-, khihihi ::: D kiitti, otin kohteliaisuutena. :3

    Sadekausi, hahaha=D Muakin nauratti siin tilantees ihan pirusti... Ei ehkä olis saanut. Jeppistä, Suonenjoen mansikkakarnevaalit kyseessä siis ;-D

    mira, jepa, just niitä!=D Tuli sielläkin piipahdettua kesällä. :')

    Anonyymi, jes! Tavoite saavutettu. :--)

    VastaaPoista
  9. Heei, etkös sä kirjoittanut tästä tänne jo aiemmin, vai olenko väärässä?O.O mut joo, [x] anuroin ::D

    VastaaPoista