Tuskallinen reissu

Metromatkalla festarialueelle taisi olla hieman tylsää joten herrashenkilön (ja parin muun metroilijan) iloksi raiskasin tämän tärykalvoja karismaattisella raspiäänelläni ja laulaa luikautin Jumalan kämmenellä. "Nanna älä nyt tällämatkalla..."

Lauantai alkoikin sitten mukavasti hilpaisulla anniskelualueelle. No ei kai.

Epicaa hieman. 

Lauantain ehdottomasti kovin esiintyjä oli Wintersun. Uskomaton meno! Kuvia en jaksanut nappailla puolistakaan esiintyjistä, hupsistakeikkaa.

Keikkojen välissä mitä mahtavinta on kuluttaa persenahkoja istuskelemalla nurtsilla hyvin fiiliksin, tutustumalla uusiin ja samanhenkisiin ihmisiin!

Sää todellakin helli hevikansaa, ehkä hieman liikaakin. Selkä ja olkapäät ovat niin karrella että iho kesii mielipuolen lailla. Ajattelin huomenissa jakaa yksityiskohtaisempaa kertomusta palaneesta hipiästäni. (Joka muuten paloi kahden viikon sisällä toistamiseen...) Muistakaa rakkaat aurinkorasva! 

Olipa kerran pitti...

Rotten Sound, kova esiintyjä sekin!

Aurinko laskee lavojen taa, pian on aika siirtyä jatkoille. Muistakaa tsekata Mikon ihana blogsu > http://mikzalicious.blogspot.com/

Tässä teille kavereille jotka tulitte kysymään josko olisin saatananpalvoja; Palvon ainoastaan tätä Demoni-Katea joka hiipii saatananpesästään karkausvuotena vain täydenkuun aikaan kun säärisänki on puolilteen kasvanut ja ennuskorttipakkani lämähtää marmorilattialle!!! VAROITUS; Älkööt tuijottako noihin kiilusilmiin 2,5 sekuntia kauempaa tai olette saatanan omat.

Hei c'moon oikeesti kun on älyvapaita ihmisiä! Jotkut tyypit tulivat ihan tosissaan kysymään että olenko saatananpalvoja kun kädessäni killuu Tuska-ranneke. Niin surkuhupaisaa että ulvon vieläkin naurusta. (Tietenkin täysikuulle!!!)

Pienenpieni kuva-arvoitus, veikatkaa mikä tämä kananhäkkiritilää muistuttava kyhäelmä on! Passaa myös veikata kuinka paljon hupia irtosi tuosta vempaimesta...

Mikä tyytyväinen virne naamassa! Löysin ilmeisesti elämälleni tarkoituksen.

Tuhokaksikko Pyry ja Nanna. En näe päässäni kuvaa jossa olisimme vain tyynen coolisti ohittaneet tämän mahtavan tilaisuuden tehdä halpakiertoajelu ympäri Rastilan leirintäaluetta. Mission impossible. Meikä hyppää kyytiin ja Pyry juoksee pitkin teitä huutaen kuin raiskattu sika renkaiden ja muttereiden lentäen ympäriinsä alavia ja kukkuloita.

                           Minä; KUKA TULEE KYYYTIIIIN?!

Pyry; Hmmmmm, kukaan ei tule nyt kyytiin... *Katsoo vaivaantuneesti minuun ja yrittää hyssytellä*

Ihmettelen Pyryn alakuloisuutta, vilkaisen taakseni ja havaitsen kaksi kipaletta vartijaa. 

Minä; "Aaaa oho anteeks, me palautetaan nää. Mut hei, haluatteko te kyytiin? ;)"

Vartijat; Te ette taida olla ihan ajokunnossa...

Ihana new-jersey-guy eli Petie tahtoi välttämättä oppia Suomea. Meille kertyikin aika monta suomen kielen tutoriaalivideota! Rannalla muuan henkilö viuhahti uimassa synnyinasussaan ja Petie sanoo; "Nice pieni kyrpä dude!"